innerftlogo
  • fb1
  • fb1
  • in
  • yotube

Maatila ja suomenkarja

maatila.jpg

Emme valitettavasti voi viedä vieraita navettaan eläinten tautisuojan varmistamisen vuoksi. Piha-alueella saa liikkua vapaasti ja eläinten ollessa navetassa on mahdollista katsella niitä ikkunan läpi.

Kaikki Ahlmanin lehmät ovat suomenkarjaa

Geneettisesti arvokas Ahlmanin suomenkarja tuo elävän maaseudun kaupunkiin laiduntamalla tiiviin
asuinalueen tuntumassa vain viisi kilometriä Tampereen keskustasta. Tällä hetkellä Ahlmanilla on 41 lypsävää, joissa on 30 länsisuomenkarjan, 9 itäsuomenkarjan ja kaksi pohjoissuomenkarjan lehmää. Lisäksi navetassa on nuorkarjaa 44 yksilöä.

Alkuperäisrotuihin lukeutuvan suomenkarjan elinvoimaisuus on paitsi kulttuurihistoriallisesti arvokasta, myös luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellistä. Yksi tapa säilyttää arvokkaat sukulinjat on säilyttää ne elävänä tuotannossa maatiloilla sekä erikoistuneilla geenipankkitiloilla, joilla ylläpidetään erityyppisiä karjasukuja. Geenipankkikarjoja on Ahlmanilla (länsisuomenkarja ja itäsuomenkarja), Kainuun ammattiopiston navetassa Kajaanissa (itäsuomenkarja) ja Pelson vankilan navetassa (pohjoissuomenkarja). Eläimiä on myös koulutiloilla ja yksityisillä omistajilla. Lisäksi rotujen geeniainesta säilytetään pakastamalla sukusoluja ja alkioita geenipankkiin. Eläingeenivarojen säilytysohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus Luke.

Suomenkarjan pitkä sopeutuminen pohjoisiin olosuhteisiin on tuonut niiden lihaan ja maitoon hienoja ominaisuuksia. Suomenkarjan maidossa on melko runsaasti valkuaista ja rasvaa, ja se juoksettuu hyvin. Maito sopii siten erinomaisesti juustojen ja hapanmaitotuotteiden valmistukseen. Ahlmanilla on erinomaisia kokemuksia suomenkarjan maidon jalostamisesta arvostetuiksi tuotteiksi. Suomenkarjan lihaa on myös tutkittu mureus- ja aistinvaraisin kokein. Tutkimuksissa on todettu, että se on kaikilla laatumittareilla mitattuna yhtä laadukasta kuin niin kutsuttujen pihvikarjarotujen liha.

Suomessa on vielä tallella suomenkarjan lisäksi muitakin vanhoja alkuperäisrotuja, kuten suomenhevonen, suomenlammas, kainuunharmas ja erilaiset maatiaiskanarodut. Alkuperäisrodut joutuivat 1960-luvulla väistymään vanhanaikaisina ja heikompituottoisina. Sen seurauksena suomen maatiaissika ja sen kaksi erillistä maantieteellistä kantaa kuolivat sukupuuttoon. Monien muiden alkuperäisrotujemme kanta on pieni ja uhanalainen.

 

Itäsuomenkarja - Kyyttö

Kyyttö tarkoittaa raidallista tai juovikasta. Sanaa käytetään kuvaamaan nautojen väritystä, jossa eläimen kyljet ovat tummat ja selkäpii valkoinen.

• Kyyttö on vanhin suomalainen lypsyrotu.
• Maidossa on hyvä juustoutumisominaisuus.
• Rotu on nupo eli sarveton.

Historiaa
• 1890-luvulla kyytöt erotettiin omaksi rodukseen.
• 1927 mennessä kantakirjoissa oli 4 620 sonnia ja 14 650 lehmää.
• 1939-1944 talvi- ja jatkosota romahduttivat kantaa, kun evakuoidut ihmiset siirtyivät karjoineen eri puolille maata.
• 1946 kantakirjassa oli n. 5 000 kyyttöä.
• 1980-luvulla jäljellä oli vain n. 50 lehmää ja alle 10 sonnia.

Mitä kyytöille kuuluu tänä päivänä?
• MTT:ssa tehdyssä, 35 pohjoismaalaisen, baltialaisen ja puolalaisen nautarodun vertailussa osoittautui, että kyytöllä on suurin geneettinen suojeluarvo, sillä sen sukupuutto kaventaisi pohjoiseurooppalaisen nautakannan geneettistä vaihtelua enemmän kuin minkään muun rodun.
• Rotua elvytettiin Sukevan avovankilan navetassa, josta säilytyskarja on sittemmin siirretty Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistolle ja Kainuun ammattiopistolle vuonna 2008.
• Nykyään itäsuomenkarjan lehmiä on liki 1800 yksilöä. Tästä määrästä tuotosseurannassa on ainoastaan n. 350 lehmää. Itäsuomenkarjaa käytetään siis nykyisin paljon emolehminä.
• Kyyttöjen lihasta ja maidosta tehdyt ruuat ovat päässeet myös ravintoloiden listoille.

 

Länsisuomenkarja

• Alkuperäisrotujen yleisin karjarotu.
• Väritykseltään vaaleanruskeita, joskus tummemmankin sävyisiä. Länsisuomenkarjalla voi olla myös valkoisia merkkejä.
• Rodun määrä on lähellä uhanalaista, tällä hetkellä lehmiä on noin 1400.
• Suomen maatiaslehmäroduista kookkain.
• Maailman runsastuottoisin alkuperäisrotu.
• Rotu on nupo eli sarveton. Joskus harvoin voi syntyä myös sarvellisia eläimiä.

Historiaa
• 1906 kasvattajat perustivat oman rotuyhdistyksen → 1927 mennessä roturekisterissä oli 22 000 eläintä, joista 12 300 oli lehmiä ja 3300 sonneja.
• 1947 suomenkarjatyypit yhdistettiin yhdeksi roduksi → länsisuomenkarjan piirteistä tuli vallitsevia.

 

Pohjoissuomenkarja - Lapinlehmä

• Väritykseltään valkoinen tai valkoinen mustin tai ruskein merkein.
• Vain n. 850 lehmää, joista tuotosseurantaan kuuluu n. 350 → uhanalainen rotu.
• Rodun ainoa geenipankki sijaitsee Pelson vankilatilalla Vaalassa.
• Rotu on nupo eli sarveton.

Historiaa
• 1944 Ennen toista maailmansotaa karjakoot olivat Lapin seudulla suuria. Väki evakuoitiin Ruotsiin → karjakoko kärsi.
• Asukkaiden päästessä takaisin kotimaahan 1945, mukana tuotiin yleensä vain lehmät, sillä sonnit joko teurastettiin tai jätettiin Ruotsiin.
• Lehmiä alettiin astuttamaan ruskeilla länsisuomenkarjan sonneilla → väri muuttui → rotu hävisi melkein kokonaan.
• 1980 rotua alettiin elvyttämään, käyttäen ruotsalaista tunturilehmä–rotua (fjällko) astutuksessa.