innerftlogo
  • fb1
  • fb1
  • in
  • yotube

Ahlmanin blogi

21.06.2017

Pirkanmaan Perinnepihalla kukkivat akileija, ukonhattu ja syysleimu

  • 0

Pirkanmaan Perinnepiha on aina avoinna

Pirkanmaan Perinnepihalla Ahlmanin pihapiirissä kasvaa vanhoja pirkanmaalaisia kasvikantoja, jotka on saatu lahjoituksina pirkanmaalaisten puutarhaharrastajien pihoilta ja puutarhoista. Vanhojen puutarhakasvien vaaliminen on tärkeää, sillä jokainen vanha kasvikanta voi olla perimältään ainoalaatuinen. Kasveihin liittyy myös muistoja ja tarinoita, jotka kertovat menneiden sukupolvien elämästä ja kokemuksista. Perinnepihalle istutettujen kasvien historia Pirkanmaalla tunnetaan vähintään 1950-luvulle saakka. Perinnepihan kasvien tunnistaminen on helppoa, sillä kasvit on merkitty nimikyltein. Osa kasveista on varustettu ruutukoodilla, jolloin kasveista ja niiden historiasta voi saada lisätietoja mobiililaitteen avulla.

Suurin osa perinnepihan kasveista on koristekasveja, mutta joukossa on myös hyötykasveja sekä kasveja, joita ennen on käytetty lääkekasveina. Perinnepihalla kasvaa myös kivikkokasveja, ruusuja ja hedelmäpuita. Pieneen viherhuoneeseen on kerätty vanhoja pelargonilajikkeita ja hyötykasvitarhan kasvatuslaatikoissa kasvaa maustekasveja ja vihanneksia.

”Yksi niitä tarkoitusperiä, joita voipi pitää erittäin harrastettavina ja joiden saavuttamiseksi pitäisi panna niin monta voimaa kuin mahdollista liikkeelle, on epäilemättä ja kaikella syyllä puutarhaviljelys.”

Näin kirjoitti toisessa numerossaan vuonna 1898 ensimmäinen suomenkielinen puutarha-alan ammattilehti, Puutarha. Tampereen Puutarhaseuran perustaman lehden tavoitteena oli tehdä puutarhaharrastusta tunnetuksi ja edistää sen leviämistä Tampereen seudulla. Pirkanmaalaisen puutarhakulttuurin ensimmäiset askeleet otettiin kuitenkin jo paljon aiemmin. Jo 1700-luvun puolenvälin tienoilla Turun akatemian ’plantaasitirehtööriksi’ nimitetty Pehr Adrian Gadd kokeili satojen hyöty- ja koristekasvien viljelyä kotitilallaan Kaarilan kartanossa Tampereen lähellä. Gadd kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen kasvinviljelyoppaan ja antoi siinä yksityiskohtaisia ohjeita muun muassa sparisin, rädisin ja ärtskäkin – siis parsan, retiisin ja maa-artisokan – viljelyyn. Myös Perinnepihalla kasvaa vanha ruokaparsan kanta sekä myös raparperia, piparjuurta ja sikuria, jota ennen käytettiin kahvinkorvikkeen valmistamiseen.

Myöhemmin puutarha-alaa Pirkanmaalla kehittivät Tampereen kaupunginpuutarhureiden sekä tehdas- ja kauppapuutarhojen lisäksi monet itseoppineet puutarhaharrastajat. Muun muassa kyröskoskelaisen paperitehtaan insinööri Herman Printz, Visavuorella asunut kuvanveistäjä Emil Wikström ja Hämeenkyrössä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt nobelkirjailija Frans Emil Sillanpää ovat kaikki jättäneet jälkensä pirkanmaalaiseen puutarhakulttuuriin. Suurin osa Perinnepihan kasveista on kuitenkin peräisin pirkanmaalaisten omakotitalojen ja maalaistalojen pihoista, joissa niitä on rakkaudella vaalittu vuosikymmenestä toiseen.

Isotähtiputki on peräisin F. E. Sillanpään nuoruudenkodin puutarhasta.

Pirkanmaan Perinnepiha sijaitsee Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston alueella ja sinne on vapaa pääsy. Tiedustelut ryhmille kartano@ahlman.fi tai 041 514 4617.

0 kommenttia
29.03.2017

Luonto-ohjaajan polkua eteenpäin – harjoittelussa luontopolulla

  • 0

Ahlmanilla luonto-ohjaajaksi opiskelevan Hanna Kirmanen kirjoitti blogin työssäoppimisestaan:
Luonto-ohjaajan polkua eteenpäin - harjoittelussa luontopolulla
Käy lukemassa!

0 kommenttia
27.03.2017

Yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa

  • 0

Ahlmanilla asuu kuukauden ajan Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan maisteriohjelmassa opiskelevia indonesialaisia opettajia.  Acehissa Indonesiassa koulutusvientinä toteutettava opettajankoulutukseen liittyvä maisteriohjelma on loppusuoralla: opiskelijaryhmä on kuukauden mittaisella vierailulla Suomessa ja asuvat tämän ajan Ahlmanin maisemissa.

0 kommenttia
« Edelliset 3